Kansanmusiikin opintopolku


Laaja oppimäärä jaetaan perus- ja syventäviin opintoihin. Opintojen laskennallinen laajuus perusopinnoissa on 800 tuntia, syventävissä 500 tuntia. Laskennallisen laajuuden yksi tunti on 45 minuuttia. Opinnot jakautuvat opintokokonaisuuksiin, joita on perusopinnoissa kolme. Opintokokonaisuuteen kuuluvat pääaineopinnot, yhteismusisointi ja musiikin hahmotusaineet.

Pääaineopinnot
Yhteismusisointi
Musiikin hahmotusaineet
Valinnaiset opinnot



Pääaineopinnot
Yhteismusisointi
Musiikin hahmotusaineet
Valinnaiset opinnot



Pääaineopinnot
Yhteismusisointi
Musiikin hahmotusaineet
Valinnaiset opinnot



Pääaineopinnot
Yhteismusisointi
Musiikin hahmotusaineet
Valinnaiset opinnot
Lopputyö



Kansanmusiikin opetussuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan muusikkouden yksilöllistä kehittymistä, ja että jokainen voi edetä opinnoissaan omien lähtökohtiensa, kiinnostuksensa ja edellytystensä mukaisesti.

Opiskelu on taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää. Opetuksessa, opinnoissa ja arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen valtakunnallisten musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmaperusteiden neljää tavoitealuetta, jotka kansanmusiikin opetussuunnitelmassa tarkentuvat seuraaviin tavoitteisiin:

  • Esittäminen ja ilmaiseminen
    • Henkilökohtainen muusikkous
    • Ryhmämusisointi
    • Improvisaatio ja muuntelu
  • Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
    • Säveltäminen ja sovittaminen
    • Kuulonvarainen oppiminen
    • Säestäminen
  • Säveltäminen ja improvisointi
    • Esiintymistaidot
    • Harjoitteleminen
    • Soittoasento ja ergonomia
  • Oppimaan oppiminen ja harjoitteleminen
    • Soittotekniikka
    • Soittimen huolto ja viritys
    • Musiikin perusteet

Soittimina opintojen aikana ovat erilaiset kanteleet; 5- ja 11-kieliset kanteleet, 36–38-kielinen diatoninen kantele ja koneistokantele. Perusopintojen aikana opiskellaan kolmen opintokokonaisuuden myötä erilaisia kanteleensoittotyylejä ja eri kantelemallien soittotekniikoita, perehdytään suomalaiseen perinteiseen- ja uuteen kansanmusiikkiin ja sen itsenäiseen tuottamiseen soittaen, laulaen ja oman musiikin tekemisen kautta yksin ja yhdessä ryhmän kanssa.

Opintokokonaisuudet

Kansanmusiikkikanteleen soittajan opintokonaisuuksien sisällöt koostuvat kuudesta eri osa-alueesta. Jokainen osa-alue alkaa I osa-alueella, joka pitää sisällään perustiedot ja taidot aiheesta. II osassa laajennetaan osa-alueen hahmottamista sekä syventävien opintojen osa-alueessa viedään osaamista vielä pidemmälle ja valintamahdollisuudet lisääntyvät.

Väinämöisen jalanjäljillä I, II ja syventävä

vähäsävelisen musiikin maailmassa

Kantele-Kreeta I, II ja syventävä

perinteistä kanteleohjelmistoa eri puolilta Suomea

Pelimannin penkillä I, II ja syventävä

pelimannihenkeä etsimässä Suomessa ja muilla mailla

Kanteleen uudet tuulet I, II ja syventävä

uusi sovitettu ja sävelletty kansanmusiikki

Muu musiikki I, II ja syventävä

esim. klassinen musiikki, rytmimusiikki, lasten musiikki

Sävellys ja sovitus I, II ja syventävä

Omien sävellysten ja sovitusten tekemistä perinteet tuntien

 

Perusopinnoissa oppilas ja opettaja yhdessä valitsevat vähintään 3 osa-aluetta kuhunkin opintokokonaisuuteen niin, että osa-alue I on suoritettu ennen II:ta. Jokaiseen osa-alueeseen kuuluu perustaitojen hallinnan lisäksi oppilaan vapaavalintaisia syventymiskohteita ja ohjelmistopaketti.

Jokainen opintokokonaisuus suunnitellaan oppilaan kanssa yksilöllisesti niin, että siihen sisältyy eri tavoitealueiden teemoja, kaikille yhteiset sisällöt sekä oppilaan yksilöllisiä sisältöjä. Suunnitelma ja sen eteneminen kirjataan oppilashallinto-ohjelmaan tai portfolioon.

Opinnoissa edetään soittimen tekniikan, musiikin perusteiden, esiintymis- ja ryhmäsoittotaitojen, itseilmaisun ym. taitotaulukon osioiden kanssa järjestelmällisesti eteenpäin taitoja kartuttaen, mutta kuitenkin niin, että oppilas voi syventyä omien mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti tiettyyn osa-alueeseen.

Opettaja on oppilaan opintojen ohjaaja. Opettaja ja oppilas suunnittelevat opintojen sisällön yhteistyössä. Opintokokonaisuuksiin kuuluu selkeitä taitotavoitteita, jotka on kuvattu oppilaitoksen ​instrumenttikohtaisissa taitokuvauksissa.

Sisältö ja työmuodot

Kanteleopinnot koostuvat yksilöopetuksesta ja ryhmätunneista. Vaihtelevuutta työmuotoihin tuovat työpajat, mestarikurssit ja yhteistyö muiden instrumenttien kanssa ja mm. muiden kansanmusiikkia opettavien musiikkiopistojen kanssa. Perusopinnoissa tutustutaan erilaisiin kanteleisiin ja niiden soittotekniikoihin sekä opiskellaan kansanmusiikin eri tyylejä syventyen eri osa-alueisiin. Oppilas esiintyy vähintään kerran lukukaudessa yksin ja ryhmässä. Improvisaatiota, muuntelua ja säestämisvalmiuksia opiskellaan ja kehitetään koko perusopintojen ajan. Ikätasoon kuuluvia ja oppilaan opinnoissa ajankohtaisia asioita kerrataan musiikin hahmotusaineissa ja sovelletaan sekä integroidaan soittoon pääaineen oppitunnilla. Oppilaan kiinnostuksen kohteita ja toivomuksia, esim. ohjelmiston suhteen, otetaan huomioon.

Osaamisen osoittaminen

Oppilas osoittaa osaamistaan antamalla taidonnäytteitä. Näytteen antamisen mahdollisuuksia ovat esimerkiksi vaihtotunti, näyttötilaisuus​, ​konsertti, kilpailu tai useampi erillinen esiintyminen. Osaamisen osoittaminen on mahdollista myös kokoamalla portfolio, joka sisältää esim. oppimispäiväkirjan, kootut kirjalliset palautteet ja tallenteet.

Näyte koostuu pääaineen ohjelmistosta ja improvisoinnin, muuntelun ja säestystaitojen osuudesta sekä omista sävellyksistä ja sovituksista. Näyte voidaan antaa yhdessä tai useammassa osassa ja se voi sisältää eri tavoin toteutettuja osuuksia. Näytteellä pyritään kehittämään instrumentin hallintaa, soittotekniikan sujuvuutta, keskeisten kansanmusiikin rakennusaineiden hallintaa sekä ilmaisua. Näyte sisältää solistisen osuuden lisäksi yhteismusisointia.

Arviointi

Arvioinnin lajeja ovat asiantuntija-arviointi, itsearviointi ja vertaisarviointi. Arviointi on monipuolista ja jatkuvaa. Oppilaan oppimisprosessi saadaan esiin ja dokumentoidaan seuraavasti:

    • opettaja ja oppilas laativat yhdessä opintosuunnitelman lukukausittain tai lukuvuosittain oppilashallintojärjestelmään (eepos)
    • oppilas ja perhe arvioivat oppimista, opintojen edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista oppilashallintojärjestelmään (eepos)
    • oppitunneilla on käytössä läksyvihko (opintopäivyri)
    • oppilas saa oman opettajan arviota jokaisella oppitunnilla
    • oppilas saa asiantuntija-arviota näytöistään säännöllisesti, myös näyttötilanteessa
    • oppilaalla on mahdollisuus itsearviointiin
    • vertaisarviointi voidaan toteuttaa mm. oppilaskonserteissa, kursseilla ja ryhmätöissä
    • opiskelussa ja näytön antamisessa voidaan käyttää tallenteita
    • soitettu ohjelmisto dokumentoidaan oppilashallintojärjestelmään
    • arviointi on suullista ja kirjallista
    • arviointi on aina kannustavaa, oppilaalle ymmärrettävällä kielellä kerrottua

Kuhunkin perusopintojen opintokokonaisuuden osa-alueeseen kuuluu vähintään yksi ohjelmistopaketti, jonka laajuus on 10 kappaletta. Yhteensä ohjelmistopaketteja on 12, ja niitä voivat laatia opettaja tai opettaja ja oppilas ja/tai ryhmä yhdessä. Ohjelmistopakettien sisällöt voivat myös muuttua vuosittain.

VÄINÄMÖISEN JALANJÄLJILLÄ

Kaikille yhteiset sisällöt
Soittimena pienkanteleet. Syventävissä lisäksi 36–38-kielinen diatoninen kantele ja koneistokantele.

I

5- ja 11-kielisten kanteleiden perussoittotekniikat: näppäily sormijärjestyksellä, sulkutyylin ja sekatyylin. Säestäminen sulkuottein ja näppäillen. Ohjelmistoon kuuluu vanhoja kantele- ja jouhikkosävelmiä, perinteisiä lastenlauluja ja karjansoittosävelmiä. Muuntelua ja improvisointia. Oman laulun säestämistä. Ohjelmistopaketti 1.

II

Tutustutaan soittaen ja laulaen Haapaveden kanteleensoittotyyliin, karjalaiseen sävelmistöön ja sen tyylinmukaiseen muunteluun sekä uudempaan sävellettyyn pienkantelemusiikkiin (Martti Pokela, Hannu Saha, Toivo Kärki jne.) Oppilas osaa itse muodostaa sävelmästä sulku- tai sekatyyliversion. Ohjelmistopaketti 2.

Syventävä

Tutustutaan yhden tai useamman yksittäisen soittajan soittotyyliin arkistonauhojen ja nuotinnosten avulla. Luodaan oman soittotekniikan pienkanteleilla ja sävelletään sitä käyttäen pienkantelesävellyksiä. Oppilas osaa toteuttaa vähäsävelisen musiikin estetiikkaa millä tahansa kanteleella.

KANTELE-KREETA

Kaikille yhteiset sisällöt
Soittimena iso kantele. Oppilas voi valita I ja II opintokokonaisuuden järjestyksen. Harjoitellaan perinteistä kanteleohjelmistoa eri puolilta Suomea tunnetuilta kanteleensoittajilta: Kreeta Haapasalo ja muut Perhonjokilaakson kantelepelimannit, Ilona Porma, Anni Kääriäinen, Antti Rantonen jne. Erilaisia säestystapoja, koristeluja, fraseerausta. Tanssisävelmiä ja kansanlauluohjelmistoa sekä yksin että ryhmässä.

I

Kanteleensoitto pitkältä sivulta. Ohjelmistopaketti 3.

II

Kanteleensoitto lyhyeltä sivulta. Perhonjokilaakson kanteleensoittotyyli ja/tai tikkukantele. Ohjelmistopaketti 4.

Syventävä

Valitaan yksi kanteleensoittaja, jonka soittotyyliin ja ohjelmistoon syvennytään arkistonauhojen, tallenteiden ja nuotinnosten kautta.

PELIMANNIN PENKILLÄ

Kaikille yhteiset sisällöt
Soittimena voi olla pienkanteleet ja /tai diatoninen kantele ja/tai koneistokantele.

I

Tutustutaan perustanssilajeihin ja erilaisiin säestystapoihin.
Osaa säestää korvakuulolta helppoja kappaleita perussoinnuin.
Tutustutaan kanteleen sukulaissoittimiin ja niillä soitettuun musiikkiin. Tutustutaan muiden maiden kansanmusiikkiin ja perinteisiin soittimiin soittaen, laulaen ja äänitteitä kuunnellen. Tutustutaan nykykansanmusiikin esittäjiin ja heidän ohjelmistoonsa. Konserttikäyntejä. Ohjelmistopaketit 5 ja 6.

II

Oppilas tunnistaa eri tanssilajit ja osaa niiden ominaispiirteet, iskutukset sekä osaa säveltää näiden tietojen perusteella itse perinteisen kuuloisia kappaleita. Tutustutaan eri instrumenttien ja tunnettujen pelimannien ohjelmistoon sekä yksin että ryhmässä.

Tutustutaan pohjoismaiseen kansanmusiikkiin ja sen historiaan soittaen, laulaen ja äänitteitä kuunnellen. Ohjelmistopaketit 7 ja 8.

Syventävä

Tutustutaan eri instrumenttien ominaispiirteisiin ja ohjelmistoon. Tutustutaan alueellisiin eroihin. Valitaan syventymiskohteeksi yksi pelimanni tai pelimanniryhmä, ja tutustutaan heidän ohjelmistoonsa ja tyyliinsä äänitteiden ja nuotinnosten sekä mahdollisten videotallenteiden avulla.
Oman mielenkiinnon mukaan valitaan yksi kohdemaa, jonka kansanmusiikkiin perehdytään.

KANTELEEN UUDET TUULET

Kaikille yhteiset sisällöt

I

Tutustutaan nykykansanmusiikin esittäjiin ja heidän ohjelmistoonsa soittaen, laulaen ja tallenteita kuunnellen ja mahdollisuuksien mukaan konserttikäynneillä. Tutustutaan kanteleen käyttöön pop-, rock- ja iskelmämusiikissa sekä uudessa lastenmusiikissa. Ohjelmistopaketit 9 ja 10.

II

Osataan itse luoda uutta kansanmusiikkia perinteistä ammentaen. Tehdään omia sovituksia kanteleelle kevyen musiikin kappaleista tehden itse nuotinnoksia. Tutustutaaan klassiseen kanteleensoittoon soittaen ja äänitteitä ja konsertteja kuunnellen. Ohjelmistopaketit 11 ja 12.

Syventävä

Rakennetaan yksilöllinen opintokokonaisuus oppilaan omien mielenkiinnon kohteiden mukaan.

SÄVELLYS JA SOVITUS

Kaikille yhteiset sisällöt

I

Erilaisia sävellysharjoituksia annettujen tehtävien mukaan. Omia sävellyksiä, niiden esittämistä ja tallentamista sekä nuotein että äänittein. MuseScore-ohjelman alkeet. Osallistutaan ryhmässä sovituksen tekemiseen omalle ryhmälle.

II

Tutustutaan monipuolisesti kansanmusiikkisävellyksiin soittaen ja nuotinnoksia tutkien. Tehdään sovituksia erilaisille ryhmälle. Omien sävellysten analysointia, erilaisten säestyksien tutkimista ja stemmojen säveltämistä.

Syventävä

Rakennetaan yksilöllinen opintokonaisuus, jonka tarkoituksena on tuottaa lopputyö omista sävellyksistä ja/tai sovituksista.

VAPAAVALINTAISIA SYVENTYMISKOHTEITA
  • Länsimaisen taidemusiikin historia
  • Populaarimusiikin ja rytmimusiikin historia
  • Soitinoppi
  • Valitun pelimannin ohjelmisto
  • Antti Rantosen soittotyyli
  • Perhonjokilaakson kantele
  • Martti Pokelan sävellykset
  • Tikkukantele
  • Perhonjokilaakson kanteleensoittotyyli
  • Klassinen kanteleensoitto
  • Espoolainen kansanmusiikki
  • Valitun alueen kansanmusiikkiperinne
  • Muiden maiden kansanmusiikki
  • Hengellinen musiikki ja sen historia
  • Suomen vähemmistöjen musiikki
  • Improvisaatio
  • Tyylinmukainen muuntelu
  • Karjalainen sävelmistö ja muuntelu
  • Uusi kansanmusiikki ja sovitukset
  • Kantele ja äänentoiston mahdollisuudet
  • Koneistokanteleen mahdollisuudet
  • Kansanlaulu
  • Laulun ja soiton yhdistäminen
  • Kansantanssi
  • Tanssilajit
  • Yhteissoitto muiden instrumenttien kanssa
  • Sovittaminen
  • Arkistojen käyttö
  • Oma valinta

PERUSOPINNOT 1

Yleiset tavoitteet

Oppilas

    • tutustuu soittimen rakenteeseen ja siihen, miten ääni syntyy
    • oppii nimeämään kanteleen kielet
    • oppii soittimen kosketustapoja ja erilaisia soittotekniikoita
    • löytää luontevan soittoasennon ja soittotekniikan
    • saa valmiuksia kuulonvaraiseen oppimiseen, ulkoa soittamiseen ja nuotinlukuun
    • saa valmiuksia yhteismusisointiin
    • osaa pitää hyvää huolta soittimestaan
    • harjoittelee virittämistä
Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilas

    • oppii harjoittelun peruselementtejä: säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja itsenäisyyttä esim. harjoittelupäiväkirjan avulla, useita lyhyitä harjoittelutuokioita pitkien rupeamien sijaan
    • sitoutuu itsenäiseen harjoitteluun opettajan kanssa tehdyn suunnitelman mukaan
    • saa vanhempien läsnäoloa ja tarvittaessa apua harjoittelussaan
    • oppii oikean ja vasemman käden erilaisia rooleja
    • opettelee rennon soiton edellytyksiä
    • opettelee arvioimaan omaa oppimistaan
Esittäminen ja ilmaiseminen

Oppilas

    • saa ohjausta esiintymiseen ja esiintymisjännityksen käsittelyyn
    • oppii tähtäämään esiintymistilanteeseen ja saa siitä kokemusta (lavakäyttäytyminen: kumarrukset)
    • kykenee tuomaan esiin kappaleen luonnetta ja tunnelmaa
    • iloitsee ja nauttii musiikin esittämisestä
    • harjoittelee tuomaan esiin kappaleen luonnetta ja tunnelmaa
Kuunteleminen ja hahmottaminen

Oppilas

    • osaa toistaa helpon melodian korvakuulolta
    • harjoittelee vapaan säestyksen alkeita
    • oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä (nuottiviivasto, nuottien nimet, G- ja F-avain)
    • saa valmiuksia yksinkertaisten rakenteiden hahmottamiseen (esim. nuottien aika-arvot ja tauot)
    • omaksuu pääkarakterit: duuri ja molli
    • oppii jäsentämään teoksen muotoa (esim. kertaukset)
    • saa valmiuksia perustaitoihin (voimakkuuserot ​piano​ ja ​forte​, tempo, rytmi, pulssi, hidastus, nopeutus)
    • kiinnostuu musiikin kuuntelusta
    • oppii käymään konserteissa ja saa elämyksiä
Improvisointi ja säveltäminen

Oppilas

    • saa valmiuksia säveltämiseen ja improvisointiin
    • harjoittelee annettujen teemojen mukaisia sävellysharjoituksia
    • tekee yksin ja yhdessä ryhmän kanssa pieniä sovituksia
    • harjoittelee kuulonvaraista säestämistä
Sisältö ja työmuodot

Opintokokonaisuus sisältää kolme eri osa-aluetta, jotka opettaja ja oppilas yhdessä valitsevat. Suunnitelma opintokokonaisuuden etenemisestä kirjataan oppilashallinto-ohjelmaan tai oppilaan portfolioon.

    • pääaineen, yhteismusisoinnin ja musiikin hahmotusaineiden viikoittainen oppitunti
    • improvisointi, muuntelu, säestys- ja sävellysharjoituksia
    • soitettava ohjelmisto muodostuu valittujen osa-aluiden tyypillisistä kappaleista
    • tekniikan eri osa-alueita harjoittavia kappaleita
    • helppoja kappaleita, jotka edustavat eri tyylejä ja aikakausia sekä ovat tempoiltaan ja tunnelmiltaan erilaisia
    • helppoja lukutehtäviä (prima vista)
    • oppilas osallistuu vuosittain konsertteihin esiintyjänä ja kuulijana
Taidonnäytteet
    • ​harjoitteluun ja oppimaan oppimisen taitojen osalta osaaminen todennetaan esimerkiksi oppimispäiväkirjojen tai tallenteiden avulla (oman opettajan palaute, oppilaan itsearviointi)
    • konserttivalmiuksien kehittymisen osalta oppimista osoitetaan ja todennetaan vuosittain esiintymistilaisuuksissa (lautakunta-arviointi)
    • oppilas osallistuu vuosittain konsertteihin myös kuulijana
    • oppilas esiintyy vuosittain myös jossakin yhteismusisointikokoonpanossa
    • taidonnäytteessä tai konsertissa, jossa esitetään
      • ohjelmistoa joka perustuu opettajan ja oppilaan yhteiseen harkintaan
      • näyte improvisoinnista, muuntelusta ja säestämisestä
      • yhteismusisointiosuus
      • oppilaan tai ryhmän yhteinen sävellys tai/ja sovitus
Arviointi
    • soittimen vaatiman tekniikan hallinta, ergonomia, äänentuotto ja laatu sekä muut taitokuvauksissa ilmaistut tavoitteet
    • esittäminen ja ilmaisu: rytmiikka ja fraseeraus, dynamiikka, tyylintuntemus, ilmaisu ja persoonallisuus sekä muut taitokuvauksissa ilmaistut tavoitteet

PERUSOPINNOT 2

Yleiset tavoitteet

Oppilas

    • tutustuu kanteleen historiaan
    • osaa huoltaa soitintaan
    • tutustuu eri sävellajeihin ja koneiston käyttöön
    • osaa käyttää erilaisia soittotekniikoita ja kosketustapoja
    • hallitsee hyvän ja rennon soittoasennon
    • kehittyy kuulonvaraisessa oppimisessa ja nuotinlukutaidoissa
    • toimii eri rooleissa yhteismusisoinnissa
Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilas

    • saa valmiuksia uusiin teknisiin taitoihin
    • oppii edelleen harjoittelun peruselementtejä: säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja itsenäisyyttä esimerkiksi harjoittelupäiväkirjan avulla
    • sitoutuu itsenäiseen harjoitteluun opettajan kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti
    • kykenee oppimaan uutta materiaalia itsenäisesti
    • oppii arvioimaan omaa oppimistaan ja edistymistään
    • oppii harjoittelun erilaisia tapoja (harjoittelun rytmittäminen, kädet erikseen)
    • oppii uusia teknisiä taitoja: koordinaatio, vasemman käden melodia, balanssin hienosäätöä, juoksutukset, korut (trillit, etuheleet, tremolo), uusia artikulaatiotapoja
    • saa lisää valmiuksia ulkoa ja kuulonvaraisesti soittamiseen
Esittäminen ja ilmaiseminen

Oppilas

    • oppii valmistautumaan erilaisiin esitystilanteisiin
    • taitaa lavakäyttäytymisen
    • harjoittelee esityskokonaisuuksien suunnittelua
    • saa lisää kokemusta erilaisista esiintymistilanteista: luokkakonsertit, teemakonsertit ja oppilaskonsertit sekä oppilaitoksen ulkopuoliset ns. sosiaalisen vastuun konsertit esim. koululais-, hoivakoti-, päiväkoti- yms. konsertit
    • lavakäyttäytyminen: kumarrukset, palautteen vastaanottaminen, itsearviointi
    • kehittää edelleen valmiuksia yhteismusisointiin
    • iloitsee ja nauttii musiikin esittämisestä
Kuunteleminen ja hahmottaminen

Oppilas

    • kykenee soittamaan korvakuulolta
    • kykenee soittamaan nuoteista
    • osaa säestää perussoinnuin
    • kuuntelee musiikkia ja tutustuu eri tyylikausien musiikkiin itse soittamalla ja kuuntelemalla
    • oppii hahmottamaan harjoittelemiensa teosten musiikillisia rakenteita ja kokonaisuuksia (mm. tahtilajit, rytmikuvioita, ykkös- ja kakkosmaali, kertausmerkit, da capo, kokonaismuoto)
    • kehittää nuotinlukutaitoaan, apuviivat, oktaavialat, vivahde-, aksentti-, kaari- ja tempomerkinnät
    • duuri ja molli, sävellajit 4 etumerkkiin asti
    • tempon ja pulssin hallinta, agogiikka
    • melodia ja erilaisia säestyskuvioita
    • käy konserteissa, oppilaitoksen omissa sekä ulkopuolisissa konserteissa
Improvisointi ja säveltäminen

Oppilas

    • improvisoi ja säveltää kappaleita omista musiikillisista lähtökohdistaan
    • vapaan säestyksen taitojen kehittäminen
    • oppii varioimaan kuulonvaraista säestystä
    • soolo ja säestys, yhteissoitossa esim. tempoon mukautuminen, yleisimmät kompit
Sisältö ja työmuodot

Opintokokonaisuus sisältää kolme eri osa-aluetta, jotka opettaja ja oppilas yhdessä valitsevat. Suunnitelma opintokokonaisuuden etenemisestä kirjataan oppilashallinto-ohjelmaan tai oppilaan portfolioon.

    • pääaineen, yhteismusisoinnin ja musiikin hahmotusaineiden viikoittainen oppitunti
    • asteikkoja ja muita teknisiä harjoitteita
    • tekniikan eri osa-alueita harjoittavia kappaleita
    • kappaleita, jotka edustavat eri tyylejä ja aikakausia sekä ovat tempoiltaan ja tunnelmiltaan erilaisia
    • aikamme uutta kansanmusiikkia
    • prima vista -soittoa
    • yhteismusisointia: orkesteri, kamarimusiikki, kuoro
    • vapaa säestys: lastenlauluja, kansanlauluja, joululauluja, ikivihreitä helpoissa sävellajeissa, 7​ kadenssin soinnutuksella I-IV-V​ -I; yleisimmät kompit
    • luomistaitoja esim. kuvan tai tarinan pohjalta taikka musiikinteoreettisesta lähtökohdasta esim. intervalli
    • oppilas osallistuu vuosittain konsertteihin esiintyjänä ja kuulijana
Taidonnäytteet
    • harjoitteluun ja oppimaan oppimisen taitojen osalta osaaminen todennetaan esimerkiksi oppimispäiväkirjojen tai tallenteiden avulla (oman opettajan palaute, oppilaan itsearviointi)
    • konserttivalmiuksien kehittymisen osalta oppimista osoitetaan ja todennetaan vuosittain esiintymistilaisuuksissa (lautakunta-arviointi)
    • oppilas osallistuu vuosittain konsertteihin myös kuulijana
    • oppilas esiintyy vuosittain myös jossakin yhteismusisointikokoonpanossa
    • näyttötilaisuudessa tai konsertissa, jossa esitetään
      • ohjelmistoa joka perustuu opettajan ja oppilaan yhteiseen harkintaan
      • näyte improvisoinnista, muuntelusta ja säestämisestä
      • yhteismusisointiosuus
      • oppilaan tai ryhmän yhteinen sävellys tai/ja sovitus
Arviointi
    • soittimen vaatiman tekniikan hallinta, ergonomia, äänentuotto ja laatu sekä muut taitokuvauksissa ilmaistut tavoitteet
    • esittäminen ja ilmaisu: rytmiikka ja fraseeraus, dynamiikka, tyylintuntemus, ilmaisu ja persoonallisuus sekä muut taitokuvauksissa ilmaistut tavoitteet

PERUSOPINNOT 3

Yleiset tavoitteet

Oppilas

    • tutustuu erilaisiin kanteleisiin ja niiden soittotekniikoihin
    • oppii vaihtamaan soittimeensa kielen
    • harjoittelee sujuvaa viputekniikkaa
    • saa lisää valmiuksia teknisiin ja taiteellisiin perustaitoihin
    • tiedostaa kehonhuollon tärkeyden soittamisen kannalta
    • kehittää omaa musiikillista identiteettiään
    • toimii aktiivisena tekijänä yhtyemusisoinnissa
Oppimaan oppiminen ja harjoittelu

Oppilas

    • kykenee ylläpitämään ja harjoittamaan soittotaitoaan itsenäisesti
    • saa valmiuksia elinikäiseen musiikin harrastamiseen
    • kykenee soittamaan ulkoa ja kuulonvaraisesti
    • osaa arvioida omaa oppimistaan ja edistymistään
    • tuntee hyvin oman oppimisen tavat ja vahvuudet
    • osaa jäsentää ja toteuttaa työn, jossa teos valmistetaan esityskuntoon, suurten kokonaisuuksien jakaminen välitavoitteisiin
    • oppii uusi teknisiä taitoja: mm. koneiston käyttöä
    • osaa itse etsiä sopivaa ohjelmistoa
    • oppii toimimaan eri rooleissa ryhmän jäsenenä esim. solistina, säestäjänä, stemmansoittajana
Kuunteleminen ja hahmottaminen

Oppilas

    • kykenee hahmottamaan harjoittelemiensa kappaleiden musiikillisia rakenteita ja kokonaisuuksia
    • lukee sujuvasti nuotteja
    • hallitsee vapaa säestystä
    • oppii musiikin aktiiviseksi tekijäsi ja kuulijaksi, soittajana ja konsertissa kävijänä
    • hallitsee eri kansanmusiikin tyylejä ja kykenee erottamaan ja toteuttamaan niiden tyylipiirteitä
    • moniäänisyys, kaikki sävellajit
    • osaa itsenäisesti hakea tietoa suomalaisesta kansanmusiikista
Esittäminen ja ilmaisu

Oppilas

    • saa valmiudet erilaisiin esiintymistilanteisiin
    • osaa huomioida yleisön
    • toimii aktiivisena esityskokonaisuuksien suunnittelijana
    • oppii edelleen esiintymistilanteiden ja jännittämisen hallintaa
    • oppii löytämään persoonallisen äänensä ja oppii tuottamaan musiikista omia tulkintojaan, eläytyminen
    • iloitsee ja nauttii musiikin esittämisestä
Improvisointi ja säveltäminen

Oppilas

    • improvisoi ja säveltää kappaleita omista musiikillisista lähtökohdistaan sekä esittää niitä
Sisältö ja työmuodot

Opintokokonaisuus sisältää kolme eri osa-aluetta, jotka opettaja ja oppilas yhdessä valitsevat. Suunnitelma opintokokonaisuuden etenemisestä kirjataan oppilashallinto-ohjelmaan tai oppilaan portfolioon.

    • pääaineen, yhteismusisoinnin ja musiikin hahmotusaineiden viikoittainen oppitunti
    • asteikkoja ja muita teknisiä harjoitteita
    • tekniikan eri osa-alueita harjoittavia kappaleita
    • teoksia, jotka edustavat eri kansanmusiikintyylejä ja aikakausia sekä ovat tempoiltaan ja tunnelmiltaan erilaisia
    • aikamme uutta kansanmusiikkia
    • prima vista -soittoa
    • valinnaisia oppilasta kiinnostavia opintojaksoja, kursseja tai työpajoja, jotka suuntaavat syventäviin opintoihin
    • musiikin luomista: improvisointia, säveltämistä esim. musiikilliseen motiiviin perustuen – oppilas osallistuu vuosittain konsertteihin esiintyjänä ja kuulijana
Taidonnäytteet
    • harjoitteluun ja oppimaan oppimisen taitojen osalta osaaminen todennetaan esimerkiksi oppimispäiväkirjojen tai tallenteiden avulla (oman opettajan arviointi, itsearviointi)
    • konserttivalmiuksien kehittymisen osalta oppimista osoitetaan ja todennetaan vuosittain esiintymistilaisuuksissa (lautakunta-arviointi)
    • oppilas osallistuu vuosittain konsertteihin myös kuulijana
    • oppilas esiintyy vuosittain myös jossakin yhteismusisointikokoonpanossa
    • näyttötilaisuudessa tai konsertissa, jossa on ohjelmistoa, joka perustuu opettajan ja oppilaan yhteiseen harkintaan
    • näyte improvisoinnista, muuntelusta ja säestämisestä
    • laaja-alainen kokonaisuus, josta käy ilmi perusopintojen aikana opitut asiat ja osa-alueet
    • eri soittotyylien ja erilaisten kanteleiden hallintaa
    • yhteismusisointiosuus
    • oppilaan sävellys tai/ja sovitus
Arviointi
    • soittimen vaatiman tekniikan hallinta, ergonomia, äänentuotto ja laatu sekä muut taitokuvauksissa ilmaistut tavoitteet
    • esittäminen ja ilmaisu: rytmiikka ja fraseeraus, dynamiikka, tyylintuntemus, ilmaisu ja persoonallisuus sekä muut taitokuvauksissa ilmaistut tavoitteet

SYVENTÄVÄT OPINNOT

Syventävien opintojen tavoitealueet ovat samat kuin perusopinnoissa. Syventävät opinnot muodostavat yhden opintokokonaisuuden.

Syventävien opintojen tarkoituksena on lujittaa ja laajentaa oppilaan osaamista instrumentin hallinnan ja musiikin hahmottamisen taidoissa. Syventävissä opinnoissa oppilaan omavalintaiset opintopolut korostuvat. Syventävien opintojen opintokokonaisuus sisältää pääaineen lisäksi valinnaisia opintojaksoja yhteismusisoinnissa ja musiikin hahmotusaineissa.

Oppilas voi valita myös opintoja muissa opiston tarjolla olevissa aineissa esim. toisessa instrumentissa, kuorolaulussa, liedissä, musiikkiteknologiassa ja erilaisissa taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavissa projekteissa kuten luova tuottaminen, ohjelmatekstit, muu kuvallinen tai kirjallinen esitys, eri taideaineita yhdistävä projekti. Syventävät opinnot antavat valmiuksia musiikin ammattiopintoihin.

Syventäviin opintoihin kuuluu lopputyö, jonka tavoitteet ja toteutus suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja opettajien kanssa. Lopputyö voi muodostua erilaisista kokonaisuuksista tai keskittyä syventävään osaamiseen valitulla osa-alueella.

Tavoitteet

Tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilasta

    • ​instrumenttitaitojen laajentamiseen
    • ​säännölliseen harjoitteluun
    • ​itsenäisiin tulkintoihin, musiikin rakenteiden ja tyylien tuntemukseen -​ ​yhteismusisointitaitojen kehittämiseen
    • ​improvisointiin, sovittamiseen ja oman musiikin säveltämiseen
    • kartuttamaan hahmotustaitoja: sointukulut, transponointi, nuotinluku
    • ​hyödyntämään hankittuja musiikin hahmotustaitoja ja musiikin historian tuntemusta omassa musiikin tekemisessä
    • asettamaan itselleen uusia musiikillisia tavoitteita
    • löytämään omat musiikilliset vahvuudet, harjoittelun ja omaksumisen tavat
    • arvioimaan edistymistään
    • huolehtimaan hyvästä ergonomiasta ja fyysisestä kunnosta sekä kuulonsuojelusta
    • kehittämään valmiuksia solistina ja ryhmän jäsenenä
    • hallitsemaan laajan ohjelman ja sen vaatiman keskittymisen
    • tutustumaan laajasti taidemusiikkiin, käymään konserteissa ja kuuntelemaan monipuolisesti erilaista musiikkia sekä kiinnostumaan myös taiteidenvälisistä mahdollisuuksista
    • seuraamaan musiikkielämän tapahtumia
    • ottamaan selvää musiikin tekemisen ja esittämisen tekijänoikeuksista sekä siitä, mitä vaikutuksia tällä on omaan musiikin tekemiseen
    • saamaan valmiuksia myös ammattiopintoihin
Sisältö ja työmuodot

Tavoitteiden saavuttamiseksi oppilas

    • osallistuu opetukseen pääaineessa, yhteismusisoinnissa ja musiikin hahmotusaineissa sekä muissa opintokokonaisuuteen valituissa opintojaksoissa
    • syventää instrumentin hallinnan taitojaan ja musiikillista ilmaisuaan sekä muita taitokuvauksissa ilmaistuja tavoitteita
    • osaa arvioida omia vahvuuksiaan, oppimisen tapojaan, edistymistään suullisesti ja kirjallisesti
    • oppii soveltamaan musiikin hahmotusaineissa opittua omassa soitossaan (esim. harmonia-, muoto-, ja tyylianalyysi)
    • esiintyy yksin ja yhdessä muiden kanssa erilaisissa tilaisuuksissa
    • syventää musiikin tuntemustaan laajasti ja monipuolisesti
    • suunnittelee ja toteuttaa lopputyön ohjatusti
Taidonnäyte ja arviointi

Oppilas antaa osaamisestaan näytteen, joka on laajan oppimäärän lopputyö.

Näytteestä annettavasta suullisesta palautteesta annetaan myös kirjallinen tiivistelmä. Arvioinnissa voidaan käyttää samoja tapoja kuin perusopinnoissa. Taidonnäytteeseen oppilaalla on mahdollisuus koostaa itselleen mielekäs kokonaisuus pääaineessa, yhteismusisoinnissa, musiikin hahmotusaineissa sekä valinnaisissa opintojaksoissa opituista tiedoista ja taidoista.